Boulderointimatka Albarracíniin 2019

Kattoa ja tarkkaavaista yleisöä.

Hyvinkään kiipeilyseura vieraili alkukeväästä 2019 Albarracínin boulderointimekassa Espanjassa. Reissu oli hieno, ja kiipeilemään päästiin niin paljon, että välipäiviä oli pakko pitää sormien ihon palautumiseksi.

Albarracín on vanha pittoreski vuoristokylä. Kylässä oli liikkeellä paljon turisteja vain katselemassa maisemia ilman minkäänlaista kiipeilyintressiä. Kylä olikin makea lisä hyvälle kiipeilylle, sillä mikäpä näissä maisemissa on viettää lomaansa!

Albarracinin kylä

Majoituimme Campo 4 – homestayssa, joka tuntui olevan kohdennettu nimenomaan kiipeilyturisteille. Majoitus oli erinomaisen mukava, ja maisemat ikkunasta olivat sangen mukavat. Näissä maisemissa oli mukava syödä aamupalaa isolla porukalla.

Maisemat Campo 4:n ikkunasta

Kiipeilypaikat olivat kylästä kohtuullisen matkan päässä, ja siirryimme kiville vuokra-autoilla. Läjä pädejä oli otettu mukaan suomesta, mutta paikan päällä vuokraaminen olisi ollut myös vaihtoehto.

Albarracinin kylä loi hienot puitteet kiipeilylle.

Albarracinin muurit ja muut näkymä olivat hieno lisä hyvälle kiipeilylle.Kiipeily Albarracinissa oli mukavaa vaihtelua suomikiipeilylle, sillä reiteissä oli paljon hänkkejä ja kahvakkaitakin kohtia. Kattoreittejä on hieman harvemmassa Suomessa, ja kiipeily oli hauskaa ja kuvauksellistakin.

Hänkkejä riitti. Ensimmäisenä päivänä lämpöäkin oli kyllikseen.

 

Anni lämmittelee toisen päivän alussa.

Kiipeilyn ohessa oli tietenkin spottausta, mutta myös monenlaista muuta oheishupailua, kuten käsilläseisontaa ja muuta akrobatiaa sekä lämpiminä päivinä auringonottoa musiikin kera.

Akrobatiaa ala Jari ja Jukka.

Mitzi toppaamassa.

Ossi prässää ylöspäin.

 

Markus ja tarkkaavaiset spottaajat.

Tämäkin reitti meni, vaikka yläosassa irtosi yksi reilunkokoinen jalis. Jari ei siitä kuitenkaan hätkähtänyt.

Markus lähettää saman reitin.

Chillailua parkkipaikalla ennen auton pakkausta.

Harry toppaamassa.

Cagamiento en el filamento, 6C, oli yksi reissun eniten yritellyistä reiteistä ja sen äärellä käytettiinkin hyvin aikaa. Tatu sendaa.

Yksi reissun kohokohdista oli jokailtainen illallinen, joka tehtiin ja syötiin yhdessä majapaikassamme. Pöydän ääressä vietettiinkin tunti jos toinenkin jutellen, ja viinipulloja myös avattiin muutama. Viikko espanjalaista elämäntyyliä ei tuntunutkaan yhtään hullummalta, ja pitkät keskustelut ja hölmöilyt illallisen ääressä olivat reissun parasta antia.

Yhtenä iltana osa porukasta kiipesi myös kylän viereiselle radiomastolle, joka oli alueen korkein kohta. Näkymät kukkulalta olivat makeat, ja mukaan otettu crashpad, viinipullo ja kaiutin lisäsivät tunnelmaa. Katsoimme laelta auringonlaskun, ja siirryimme Albarracínin kapeita kujia pitkin takaisin kämpille ruoan ääreen.

Crashpadien hyötykäyttöä ja Albarracinin auringonlasku.

Jukka ja viimeiset auringonsäteet.

Yhteinen matka Kustavin kiipeilyfestareille

17.8.2015

Yksi seuramme tavoitteista on järjestää yhteisiä kiipeilyreissuja ympäri Suomea.
Joten tällä kertaa suuntana oli Kustavin kiipeilyfestarit ensimmäistä kertaa.

Matkalla opeteltiin jammauksen jaloa taitoa, trädikiipeilyä, nautittiin kanssakiipeilijöiden hyvästä seurasta ja tutustuttiin Kustavin kallioihin 😊

Tässä muutama kuva reissusta. Ensi vuonna lähdetään uudestaan porukalla matkaan, niin onnistunut reissu oli! ☺️

Kustavin Hopiavuori

 Ensin osallistuttiin jammikouluun, jossa mestari opetti kuinka homma hoituu

Jammikoulussa oli hauskaa

Lastenhuoneen avaimet on yksi suosituimmista reiteistä Hopiavuorella

  

Viimeinen ilta Lootholman leirintäalueella

Trädikoulua Kustavin Isoniitulla

  Träditellessä oli hauskaakin

  

  Ensimmäinen trädiliidi lähdössä